Olen usein miettinyt, tuhlaako kovalla teholla veden keittäminen Trangialla kaasua. Onko kaasun kulutuksen kannalta parempi käyttää matalaa tehoa, vai voiko huoletta posottaa täysiä? Päätin ottaa selvää.

TL;DR Jos haluat säästää kaasua keittäessäsi vettä Trangian kaasupolttimella, käytä kohtuullista tehoa. Kovakin teho tosin kuluttaa vain 15% enemmän kaasua (tuulettomissa olosuhteissa).

Koejärjestely

• Koe suoritettiin lasitetulla parvekkeella tuulettomassa tilassa. Lämpötila oli noin 3°C.
• Trangian kaasuna käytettiin Primus Power Gasia (punainen pullo). Kaasu on valmistajan mukaan suunniteltu käytettäväksi -15°C … 25°C lämpötiloissa.
• Trangian pienempään kattilaan mitattiin 1000 ± 0.5 g kylmää havavettä (noin 10°C).
• Trangia laitettiin päälle halutulle teholle. Sen annettiin palaa tyhjänä parisen minuuttia, jotta poltin lämpenee ja jonkinlainen stabiili palamistila saavutetaan.
• Trangia sammutettiin, kaasupullo irroitettiin ja punnittiin. Sitten se nopeasti ruuvattiin takaisin kiinni, Trangia käynnistettiin ja kattila laitettiin lämpenemään.
• Veden lämpötilaa mitattiin digitalisella lihalämpömittarilla. Trangian kansi oli päällä niin hyvin kuin se mittarin kanssa pystyi olemaan. Vettä hämmennettiin anturilla ennen jokaista mittausta.
• Lämpötila kirjattiin puolen minuutin välein. Lämmitystä jatkettiin seuraavaan tasaan puoleen minuuttiin, kun vesi oli lämmennyt 10°C alkuperäisestä (tai 10 min jälkeen matalan tehon tapauksessa).
• Trangia sammutettiin, kaasupullo irroitettiin ja punnittiin.

Koe suoritettiin neljällä eri teholla:

• Matala: Matala teho, joka kuitenkin palaa tasaisesti. (2/8 kierrosta auki)
• Kestitaso: Keskitason teho, joka vastaa sellaista jossa normaalisti olen tottunut keittämään vettä. Poltin alkoi hehkua punaisena. (3/8 kierrosta auki)
• Kova: Kova teho, jota kovempaa en itse ainakaan kuvittelisi käyttäväni. (5/8 kierrosta auki)
• Hana auki: Kaasuhana ruuvattuna täysin auki.

Kaasu on voinut jäähtyä kokeen aikana, jolloin teho muuttuu. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä että ”matala teho” on aina ”matala teho”. Kierrosmäärät ovat suhteellisia, ja voivat vaihdella poltinten välillä.

Koeolosuhteissa ”kova” ja ”hana auki” tehot olivat käytännössä samat. Lämpimällä kesäkelillä hana auki saattaa antaa enemmänkin tehoja.

Tulokset

Veden lämpenemisen määrästä ja kuluneesta kaasun massasta voidaan laskea hyödynnettävä lämmitysenergia kaasukiloa kohti.  Saadakseen paremman käsityksen käytännön kulutuksesta, alla olevassa taulukossa on myös laskettu kuluva aika ja polttoaineen määrä lämmittäessä 1 litra vettä 10°C:sta kiehuvaksi.

Teho	Hyödynnettävä energia	Hyötysuhde	Aika kiehuvaksi (1 litra)	Polttoaineen kulutus
Matala	29.5 ± 1 MJ/kg	60%	30 min+	14 g
Keskitaso	29.9 ± 1 MJ/kg	61%	11 min	14 g
Kova	26.1 ± 1 MJ/kg	53%	7 min	16 g
Hana auki	26.7 ± 1 MJ/kg	54%	7 min	16 g

Tästä nähdään, että matalalla ja keskitasolla hyödynnettävä energia on kutakuinkin sama, vaikka lämmitysnopeudessa on huima ero.

Propaanin ja isobutaanin energiasisällöt ovat noin 49 MJ/kg, joten Trangian hyötysuhde tuulettomissa olosuhteissa on keskitasolla noin 60%, kovalla teholla 54%. Tämä on mielestäni yllättävän hyvä hyötysuhde.

Yhdellä isolla 450 g pullollisella kaasua saisi siis noin 30 litraa kiehuvaa vettä.

Tämän kokeen aikana kului noin 45 g kaasua, eli hintaa testille kertyi runsas euro.